Asunnottomuuden vähentyminen vaikuttaa aina hyvältä asialta, 300 henkilön parannus edellisvuodesta on iso muutos. En tiennyt pitkäaikaisasunnottomien määrästä ennen lukua, ja kaikilla näillä ihmisillä pitäisi olla oma talo, jossa syödä, nukkua, ja viihtyä. Paikka, jota kutsua omaksi kodikseen. 1990-luvun lama kuulostaa järkevältä syyltä nuorten asunnottomuuteen, ja siihen liittyvät monisyiset ongelmat. Nämä ihmiset tarvitsevat myös tietoa elämänhallintakeinoista, jotta eivät jälleen joudu kodittomaksi, vaan ottavat elämästään kiinni. Mielestäni asunnottomien henkilöiden täytyy kysyä apua läheisiltä tai sukulaisilta mahdollisiin raha- ja majoittautumisongelmiin. Vaikka heistä löytää kontroversiaalisia ajatuksia menneestä ja nykypäivänäkin, maahanmuuttajat ansaitsevat myös suojaa ja kodin. Maahanmuuttajia ei saisi syrjiä missäkään. Nuorten naisten ja tyttöjen hyväksikäyttörikokset tuntuvat helpommalta, jos heidän täytyy asua ulkona, sekä julkisissa paikoissa. Tämä on tietenkin hirveä asia, jota pitää vältellä mahdollisin keinoin ja avuin. Ihmisten pitäisi myös osoittaa enemmän konkreettista apua asunnottomia kohtaan, kuten avata keskusteluja. Antaa henkilön avautua ongelmistaan, ja katsoa, voitko auttaa.
tiistai, 10. maaliskuu 2020
Kommentit